Kiramet anatolianpaimenkoirat

Wednesday, August 24, 2011

Lappia

Yöjunalla Hesasta Kolariin ja sieltä autolla Karessuvantoon, josta sitten viikon aikana teimmä täsmäiskuja ympäriinsä - Enontekiöön, Kilpisjärvelle, Norjaan (Skibotn, Olderdalen) ja sinne tänne. Joka päivä käytiin Ruotsin puolella shoppailemassa, esim W Eliassonin lihatukussa. Huom tukku eli muut lastasivat takakontit täyteen, me käytiin harvasen päivä ostamassa pieni paketti milloin mitäkin poroa. Eikä hävettänyt yhtään. :D

Takaisin ajeltiin kahden yöpymisen taktiikalla länsirannikkoa pitkin.


Reissu-Salli junailee Kolariin. Ehkä maailman helpoin, reippain ja sopeutuvaisin koira. Ainakin mun koirista. :) Junamatka kesti lähes 15 tuntia ja hytti oli melko minimaalinen. Tampereella oli 18 minuutin pysähdys illalla n. 21.30, vauhdilla portaita ja käytäviä sinne tänne jotta päästiin ulos. Asemarakennuksen edestä löytyi muutaman neliön nurmikkokaistale - siihen pikapissa ja tukkasuorana takaisin junaan. Ei pal Salli nikotellut, vaikka esimerkiksi liukkaalla asemahallin lattialla luisti kiperässä kurvissa jalat alta.

Sallin motto:
"Wherever mom lays my foodbowl, there's my home." :D



Ensimmäisiä poroja.

Kilpisjärvelle tulossa.

Tuonne siis pitäisi kavuta. Tässä vaiheessa mietitytti, että miten ne kaikki kevään mittaan nautitut ja persieelle kertyneet mutakakut saa roudatuksi huipulle... Tupakanpolton lopettaminen on hieno asia. Joo-o. Mutta kuka helevetti tunkee korvikkeeksi mun kurkusta alas karkkia ja muuta herkkua jatkuvasti...


Jossain kohtaa näitä seitsemääsataaneljääkymmentä (740!) porrasta meinasi loppua usko.

Eikä se portaiden jälkeinen nousukaan ihan joka hetki naurattanut.

Mutta "lopussa kiitos seisoo" ja "huipulla tuulee" y.m. kliseet sopii tähän kohtaan kuin "tikku silmään".

Haikki-Salli Saanan huipulla.

Saanan portsut siestalla.


Alastulo tietty nopeampaa, mutta noiden portaiden jälkeen pohkeet kyllä suorastaan kirkui hoosiannaa pari päivää, joten keskityttiin automatkailuun - eli Norjaa:





Ja koska mun pohkeet eivät edelleenkään tykänneet kiipeilystä, vietettiin toinen välipäivä onkien ja lähiympäristöön tutustuen, esim Kuttasen dyynit katsastettiin. Ehkä myös vähän shoppailtiin, ainakin yksi pikkupaketti poroa sieltä Eliassonin lihatukusta. :D Jotain suveniirejakin tarttui matkaan (ja Pejkolle muutama torni nuuskaa... :)

Mato-ongella saatiin pieniä kaloja ja suuria kaloja sekä särkiä että ahvenia. Ja hauki!

Thursday, August 11, 2011

Dis'n'dat

Päärynä? Kong? Tomaatti? Juu, luumutomaatti Roma. :)






Love, love, love...